Gotech-valintaopas: sähköliedet ja kaasuliedet

Liesi on monen muun kodinkoneen tapaan pitkäikäinen hankinta. Siksi valintatilanteissa kannattaa ennakoida myös tulevien vuosien käyttötarvetta. Valinta helpottuu, kun tuntee liesien tärkeimmät ominaisuudet ja niihin liittyvät käsitteet.

Artikkeli on koostettu yhdessä Työtehoseuran kanssa.

Sähköliedet voidaan jakaa lattia- ja kalusteliesiin. Lattialieden leveys on 50 tai 60 cm ja syvyys noin 60 cm. Myös 90 cm leveitä liesiä on saatavana. Liedessä on 4 keittolevyä tai keittoaluetta ja 1–2 uunia. Yleensä lattialieden korkeutta on mahdollista säätää välillä 85–90 cm. Näin sen saa samaan korkeuteen työpöytätason kanssa.

Kalustelieteen kuuluu erillinen kaapistoon sijoitettava uuni ja työtasoon sijoitettava keittotaso. Niiden sijoittelu on usein toisistaan riippumatonta, koska kummassakin on omat ohjaimensa. Joidenkin uunien ohjaustaulussa on valitsimet myös keittotason ohjaukselle, jolloin keittotaso ja uuni sijoitetaan päällekkäin.

Uunit ovat pääasiassa noin 60 cm leveitä ja 60 cm korkeita, mutta valittavana on myös noin 45 cm korkeita malleja. Yleisin keittotason leveys on hieman alle 60 cm ja syvyys runsas 50 cm. Valittavana on myös pieniä, noin 30 cm leveitä keittotasoja ja isoja, jopa metrin levyisiä keittotasoja.

Pöydälle sijoitettavassa pienoisliedessä on uuni ja sen päällä keittotaso, jossa on enintään kaksi rinnakkain olevaa valurautalevyä tai keraamista keittoaluetta. Tällainen liesi on hieman alle 60 cm leveä, noin 35 cm korkea ja syvyydeltään 37–40 cm. Pienoislieden ympärille on jätettävä ilmankiertotilaa ja tasomateriaalin on kestettävä lämpöä, koska liesi kuumenee käytössä.

Kaasulieden voi hankkia erillisenä keittotasona tai lattialietenä, ja uuni voi olla joko sähkö- tai kaasutoiminen. Kaasukeittotasossa keittoastia asetetaan telineelle, jonka keskellä on poltin. Polttimen liekkiä säädetään tehonvalitsimella. Sisäänrakennetun termostaatin ansiosta lämpötilaa voi säätää tarkasti, eikä lämpenemistä tai jäähtymistä tarvitse odottaa. Keittoastian täytyy olla liekinkestävää materiaalia ja kooltaan riittävän suuri, jotta astian pohja peittää liekin.

Liesi toimii maa- tai nestekaasulla. Kaasutyyppi on tiedettävä laitetta ostettaessa, jotta polttimessa on oikeat säädöt. Maakaasu saadaan kaasuverkon kautta, jolloin erillistä kaasupulloa ei tarvita. Nestekaasua käytettäessä on huolehdittava pullon turvallisesta säilytyksestä.

Lattialle tai kalusteisiin

Kalusteuuni asennetaan komerokaappiin ja erillinen keittotaso työpöytälevyyn. Kalusteliesi istuu kauniisti keittiökalusteisiin eikä sen ympärille jää likaa kerääviä rakoja. Erillisen kalusteuunin voi sijoittaa sopivalle työskentelykorkeudelle 70–90 cm lattiasta.

Lattialiesi on hankinta- ja asennuskustannuksiltaan edullisempi kuin vastaava kalusteliesi. Vanha lattialiesi on helppo korvata uudella, samankokoisella liedellä. Lattialiettä käytettäessä roskat pääsevät helposti lieden taakse ja väliin.

Vanhojen asuntojen keittiössä on tavallisesti tilavaraus vain 50 cm leveälle lattialiedelle. Keittiöremontin tai uudisrakentamisen yhteydessä on usein järkevää varata tila leveämpää lattialiettä tai kalusteliettä varten.

Lattialieden leveys vaikuttaa keittolevyjen tai keittoalueiden kokoon. Leveydeltään 50 cm lattialiedessä suurin keittolevy tai keittoalue on halkaisijaltaan noin 18 cm. Leveydeltään 60 cm:n liedessä se on yleensä 22 cm, mutta se saattaa olla myös suurempi. Keittoalue voi olla muodoltaan myös soikea tai kulmikas.

Keittolevyjen ja -alueiden etäisyys toisistaan on suurempi 60 cm leveässä liedessä, joten isot kattilat mahtuvat keittotasolle paremmin rinnakkain. Leveydeltään 60 cm:n lattialiedessä myös uunin tilavuus on isompi kuin 50 cm leveässä liedessä

Keittotasot

Keittotason materiaalina käytetään emaloitua terästä, ruostumatonta terästä tai keraamista massaa. Teräksestä valmistetussa keittotasossa on valurautaiset keittolevyt. Saatavana on myös kaasupolttimilla varustettuja malleja, joissa taso on emaloitua tai ruostumatonta terästä.

Valurautaisten keittolevyjen vakiokokoiset halkaisijat ovat 14,5 cm, 18 cm ja 22 cm. Valurautainen keittolevy on teholtaan vakio- tai salamalevy. Salamalevyn tuntee uutena levyn keskustassa olevasta punaisesta täplästä. Valurautalevyn lämpövastukset ovat levyn alla olevassa eristysmassassa. Keittolevy kuumenee vastuksista johtuvan lämmön avulla.

Keraamisessa keittotasossa keittoalueiden halkaisijat ovat 12–22 cm, ja tasossa voi olla ovaalin tai suorakaiteen muotoisia keittoalueita sekä keittoalueita, joiden kokoa ja muotoa on mahdollista muunnella. Keraamisessa keittotasossa eristysaineen ympäröimät lämpövastukset ovat kunkin keittoalueen kohdalla tason alla. Keittoaluetta kuumennettaessa punahehkuiset lämmitysvastukset näkyvät pinnan alta.

Induktiokeittotason toiminta perustuu sähkömagneettisiin kenttiin. Sähkövirta synnyttää magneettikentän keraamisen keittotason alla olevan elektronisen induktiogeneraattorin ja keittoastian pohjan välille. Siksi induktiotasolla käytettävän keittoastian pohjan pitää olla magneettista metallia. Keittoastian soveltuvuus induktiotasolle voidaan helposti testata magneetin avulla – mikäli magneetti jää kiinni astian pohjaan, astia soveltuu induktiolle.

Induktiotason käyttö on nopeaa, turvallista ja energiataloudellista. Induktiokeittoalue on nopeampi kuin valurautalevyt tai tavalliset keraamiset tasot. Se myös reagoi nopeasti tehonsäädön muutoksiin. Keittoalue ei kytkeydy päälle ilman sopivaa astiaa, eikä jää vahingossa päälle, kun astian nostaa pois tasolta.

Koska lämpö siirtyy suoraan keittoastiaan, lämpöhävikki on pientä. Induktiotaso ei itsessään lämpene, ja keittoaluekin  lämpenee vain vähän, kun se on toiminnassa lyhyen aikaa. Pitkään keitettäessä lämpöä johtuu keittoastian pohjasta takaisin keittoalueelle, jolloin se lämpenee enemmän. Lämpeneminen on silti huomattavasti vähäisempää kuin tavallisella keraamisella tasolla tai valurautatasolla.

Induktiokeittoalueessa voi olla maksimitehoa lisäävä toiminto, jota nimitetään esimerkiksi booster-toiminnoksi. Sen avulla tehoa saa hetkellisesti lisättyä 500–1000 wattia. Toiminto sopii erityisesti isojen määrien nopeaan kuumentamiseen ja ruskistamiseen. Induktiotason puhdistaminen on helppoa, koska ylikiehunut tai roiskunut ruoka ei pala siihen kiinni.

Uunit

Uunien koot vaihtelevat noin 40 litrasta yli 70 litraan. Tilavuuden ohella ahkeran leipurin kannattaa kiinnittää huomiota peltien paistopinta-alaan, joka voi vaihdella huomattavasti, vaikka uunien ulkomitat olisivat samat. Myös uunitilan korkeus vaihtelee, ja korkeudella on merkitystä silloin, kun uunia käytetään kinkun tai muiden isojen paistosten kypsentämiseen.

Joissain lattialiesissä on kaksi uunia, joista toinen voi olla pieni ja toimintatavaltaan erilainen. Kalusteuunissa uunitila saattaa olla jaettavissa kahdeksi erilliseksi uunitilaksi. Kaksiuunisuudesta hyötyy talous, jossa leivotaan paljon, halutaan valmistaa koko ateriakokonaisuus uunissa eri lämpötiloissa tai harrastetaan sarjaruuanvalmistusta.

Uunin lämpötila on säädettävissä välillä +50…+250–300 astetta. Korkeimpia lämpötiloja tarvitaan joidenkin perinneleivonnaisten paistamiseen. Matalaa lämpötilaa tarvitaan, jos uunia käytetään esimerkiksi ruokien imellyttämiseen.

Ylä-alalämpöuunissa alavastus on uunin pohjan alla. Ylävastus on uunitilassa ja toimii myös osana grillivastusta. Joissakin uuneissa on mahdollisuus valita pelkästään ylä- tai alalämpö, jos niille on tarvetta, kuten esimerkiksi marjapiirakoita tai rapeapohjaisia piirakoita leivottaessa. Erikseen valittavan ylä- tai alalämpötoiminnon puuttuessa pelti voidaan sijoittaa uunin ylä- tai alakannattimelle.

Yhdistelmävastusuunissa on ylä-alalämpö-, kiertoilma- ja grillaustoiminnot. Toimintatavan voi valita kypsennettävän ruoan mukaan. Yhdistelmävastusuunissa ei yleensä ole mahdollista valita erikseen ylä- tai alalämpöä. Kiertoilmatoiminnolla uunin takaseinässä oleva puhallin kierrättää puhaltimen ympärillä olevan rengasvastuksen kuumentamaa ilmaa uunitilassa.

Kiertoilma siirtää lämpöä tehokkaasti, joten uunia ei tarvitse esilämmittää ennen käyttöä. Paistolämpötilaksi valitaan noin 20 astetta alempi lämpö kuin ylä-alalämmöllä. Kiertoilmalla voidaan paistaa yhdellä kertaa esimerkiksi 2–4 pellillistä lihapyöryköitä tai 2 pellillistä pikkupullia tai ylipäätään paistaa ruokia kahdessa tasossa yhtä aikaa.

Kiertoilmatoiminnon tehokas hyödyntäminen vähentää uunin sähkönkulutusta ja valvonta-aikaa. Joissakin uuneissa kiertoilmatoimintoa on vielä tehostettu siten, että ylä- ja alavastukset sekä kiertoilmavastus toimivat yhdessä. Edullisimmissa kiertoilmaratkaisuissa kiertoilmatoiminnolle ei ole omaa uunivastusta, vaan puhallin kierrättää ylä- ja alalämpövastusten kuumentamaa ilmaa. Ylä-alalämpövastuksilla toimiva kiertoilmauuni ei yllä suorituskyvyltään yhtä hyvälle tasolle kuin erillisellä kiertoilmavastuksella toimiva uuni.

Joissakin uuneissa on sulatus-/kuivatustoiminto, jossa kiertoilmapuhallin pyörii ilman lämmitystä tai lämpötila valitaan +30–+50 asteen väliltä. Toiminnolla voi nimensä mukaisesti sulattaa pakasteita tai kuivata marjoja, yrttejä, sieniä ynnä muuta.

Höyryuuni voi olla erillinen laite tai yhdistelmäuunin toiminto. Yhdistelmäuuneissa höyrytoimintoon voi yhdistää esimerkiksi kiertoilman, ylävastuksen tai grillin, mikä nopeuttaa kypsymistä ja antaa väriä.

Höyrykypsennyksessä ruoka kypsyy paineettomassa höyryssä, matalassa, hieman alle 100 asteen lämpötilassa. Höyrytys säilyttää hyvin raaka-aineen rakenteen, aromit, värin ja vitamiinit. Ruoanvalmistus on terveellistä, sillä suolan käyttöä voi rajoittaa, kypsennyksessä ei synny liukenemistappioita eikä ruoanvalmistuksessa tarvita rasvaa.

Höyryuuni saattaa tarvita kiinteän vesiliitännän, mutta useimmissa uuneissa on vesisäiliö, johon vesi lisätään. Höyry muodostuu veden avulla uunikammion pohjalla olevassa höyrygeneraattorissa. Höyryuuni on nopea ja helppokäyttöinen.

Mikroaalto-vastusuunissa voidaan käyttää mikroaaltotoimintojen kanssa samanaikaisesti tai erikseen myös ylä-alalämpö- tai kiertoilmatoimintoja sekä grillausta. Eri toimintojen, esimerkiksi mikroaaltouuni- ja vastustoimintojen yhteiskäyttö lyhentää kypsennysaikaa ja pienentää hieman sähkönkulutusta verrattuna perinteisiin kypsennysmenetelmiin.

Yhdistelmä sopii talouteen, joka tarvitsee myös mikroaaltouunin, mutta sille ei ole tilaa. Yhdistelmäuuni on monikäyttöisempi kuin pelkkä mikroaaltouuni, koska se antaa väriä ruokiin, ja uunissa voi paistaa myös hiivataikinaleivonnaisia. Mikroaaltokypsennys on energiatehokasta erityisesti pieniä ruoka-annoksia valmistettaessa ja lämmitettäessä.

Erikoisvarustelu

Sähkölieden ohjaustauluun voi liittyä liesikello, jolla erityisesti uuni, mutta mahdollisesti osa keittolevyistä tai -alueista voidaan ohjelmoida toimimaan tietyn ajan. Liesikello näyttää aikaa, kytkee ja katkaisee sekä hälyttää ennalta valittuna aikana tai ennalta valitun lämpötilan mukaan.

Paistolämpömittarilla määritetään, mihin sisälämpötilaan liha kypsennetään. Kun liha on kypsynyt valittuun lämpötilaan, kuuluu hälytysääni ja uunin virta katkeaa joko automaattisesti tai se on katkaistava. Mittarin toimintaa ohjaavat valitsimet ovat liesikellon yhteydessä.

Uunin sisävaipan pintakäsittely voi olla karheaa, katalyyttisiä aineita sisältävää erikoisemalia. Katalyyttinen emalipinta hapettaa rasvalikaa yli +225 asteen lämmössä, jolloin rasvalika hiiltyy uunin normaalin käytön aikana. Sekalika ja hiilihydraattipitoinen lika eivät käytännössä hapetu, joten ne pitää puhdistaa karhealta pinnalta käsin. Katalyyttista emalia käytetään uunitilan katon ja seinämien pinnoitukseen – tai sitten uunissa voi olla irrotettavat katalyyttiseinämät.

Kalleimmissa uuneissa puhdistus perustuu niin sanottuun pyrolyysiin, Puhdistusohjelman aikana luukku ei aukea, sillä uunin sisälämpötila nousee noin +500 asteeseen. Lika palaa 1,5–3 tunnissa tuhkaksi, joka pyyhitään pois jäähtyneestä uunista. Palamiskäryt poistuvat uunista aktiivihiilellä varustetun kärynsuodattimen kautta.

Joissakin uuneissa on vesihöyryyn perustuva puhdistusohjelma, esimerkiksi Aqua Clean. Uunin alaosaan laitetaan vettä uunipannulla, valitaan alalämpö ja lämpötilaksi +50 astetta. Ohjelman aikana uunin seinät kostuvat, mikä helpottaa puhdistamista liottamalla likaa irti.

Erikoistoiminnot

Yhdistelmävastusuunissa voi olla erilaisia erikoistoimintoja, joiden nimikkeistö vaihtelee liesikohtaisesti. Tavallisin niistä on kiertoilmagrillaus, jossa kiertoilmapuhallin ja grillivastus toimivat samanaikaisesti. Toiminnosta käytetään erilaisia nimityksiä kuten gratinointi tai infratherm-paisto. Toimintoa suositellaan esimerkiksi kinkun ruskistamiseen, isojen lihapalojen grillaukseen, gratinoimiseen ja kuorruttamiseen.

Leivontaan suunnitellulla erikoistoiminnolla kiertoilmapuhallin ja -vastus sekä lisäksi alalämpö tai ylä-alalämpö toimivat yhtäaikaisesti. Toiminnosta käytetään nimityksiä tehostettu alalämpö, pizzatoiminto, tehopaisto ja niin edelleen. Sitä suositellaan pizzoille, tortuille ja piiraille, joiden täyte sisältää runsaasti nestettä sekä leivonnaisille, joiden pohjaan halutaan väriä ja rapeutta.

Haudutustoiminnossa uunin ylä- ja alalämpövastusten teho on alhainen (500 W). Toimintoa suositellaan muun muassa puurojen ja pataruokien hauduttamiseen.

Joissain uuneissa on valmiita reseptiohjelmia eri ruokalajeille, joissa lämpötilat, kypsennysajat sekä paistamisen ja höyrytoimintojen hyödyntäminen asetetaan automaattisesti. Reseptejä saattaa olla jopa kymmeniä. Käyttäjä valitsee vain esimerkiksi lihan laadun ja painon, minkä jälkeen uuni osaa kypsentää paistin tai muun ruoan.

Monipuolisimmille uuneille voi laatia myös uusia ohjelmia, jotka sisältävät peräkkäisiä eriasteisia kypsennysvaiheita. Kun ohjelmointi on tehty, asetuksia ei tarvitse enää säätää tai muuttaa käsin, vaan ruoka kypsenee itsenäisesti. Uuni myös ilmoittaa, milloin ja missä järjestyksessä yksittäiset ruoat täytyy laittaa kypsentymään, jotta ne kaikki valmistuisivat samanaikaisesti.

Lieden sijoitus ja asennus

Liesien sijoituksessa noudatetaan valmistajan antamia asennusohjeita. Liettä ei suositella sijoitettavaksi kylmäsäilytyslaitteen viereen. Tutkimusten mukaan lattialieden uunin kuumennus lisää viereen sijoitetun kylmäsäilytyslaitteen energiankulutusta jopa 20 prosenttia ja voi vaurioittaa ajan oloon sen tiivisteitä.

Lieden kummallekin puolelle tarvitaan laskutilaa kuumille pelleille ja kattiloille sekä ruoanvalmistuksessa käytettäville astioille ja raaka-aineille.

Kalustelieden asentaa kalusteasentaja, jolla voi olla pätevyys myös sähköasennuksiin. Kalusteuunin ja keittotason asennusaukkojen mitat on tarkistettava etukäteen, sillä ne ovat merkki- ja tyyppikohtaisia. Kalustelieden keittotason voi yleensä upottaa työtasoon 60 cm leveän pöytäkaapin päälle.

Induktiokeittotaso sisältää tuulettimen, joka jäähdyttää elektroniset osat. Tuuletin tarvitsee ilmankiertotilaa keittotason ja sen alla olevan kalusteen tai kalusteuunin väliin.

Asennusohjeessa voi olla minimivaatimus työpöytätason paksuudelle. Keittotason mukana tulevan sahausmallin avulla kulmien pyöristykset onnistuvat ja aukosta tulee oikean kokoinen. Ahdas asennusaukko aiheuttaa keraamiseen tasoon jännitettä, joka voi halkaista tason.

Kalusteuuni sijoitetaan 60 cm leveään uunikomeroon. Jos uunin ulkomittoihin ei sisälly ilmankierron vaatimaa tilaa, se järjestetään komeroon asennusohjeiden mukaan. Komerokaappiin sijoitetun uunin hyvä työskentelykorkeus on 70–90 cm lattiasta. Kalusteisiin sijoitetun uunin läheisyyteen tarvitaan lämpöä kestävää laskutilaa.

Sähköliesi liitetään 1- tai 3-vaiheisesti sähköverkkoon. Lattialiesien ja keittotasojen liitäntä on kiinteä. Sen sijaan 1-2 keittoalueen tai keittolevyn tasot, pienoisliedet ja kalusteisiin sijoitettavat uunit ovat pääsääntöisesti pistotulppaliitäntäisiä.

Yksivaiheisessa asennuksessa liettä varten varataan 20 A:n sulake, kolmivaiheisessa asennuksessa kolme 16 A:n sulaketta. Sähkölieden liitäntätehon ollessa alle 2,3 kW riittää 10 ampeerin sulake. Lieden sähköliitännässä noudatetaan paikallisen sähkölaitoksen ohjeita. Liitännän saa tehdä vain valtuutettu sähköasentaja.

Vanhoissa rakennuksissa ja vapaa-ajanasunnoissa voi olla käytössä tavanomaista 3-vaihevirtaa pienempi 1-vaihevirta, jolloin liettä hankittaessa on syytä tarkistaa lieden liitäntätehovaatimus ja selvittää sille varatun sulakkeen virta-arvo.

Taajamassa sähköjohdot on mitoitettu huomattavasti suuremmalle teholle kuin haja-asutusalueella, jossa sähköjohtojen mitoitus saattaa aiheuttaa ongelmia. Taajamassa 1-vaiheisesti voidaan liittää jopa 8–9 kW lattialiesi silloin, kun liedelle on varattu 20 ampeerin sulake. Liitäntätehon ollessa yli 9,5 kW tulee liedelle varatun sulakkeen olla 25 A.

Verkoston ylikuormittuessa oikein mitoitettu sulake palaa estäen sähköjohtojen ylikuumenemisen ja tulipalon. Epäselvissä tapauksissa, kuten sähköjohtojen mitoitukseen liittyvissä kysymyksissä, kannattaa neuvoa kysyä energiayhtiöstä.