Astianpesukoneen valinnassa tärkeitä ovat energiatehokkuus, pesu- ja huuhtelukyky, äänitaso sekä helppokäyttöisyys. Voimassa olevassa astianpesukoneiden energiamerkinnässä ei enää luokitella pesutulosta, koska lähtökohtaisesti kaikki koneet pesevät hyvin.
Artikkeli on koostettu yhdessä Työtehoseuran kanssa.
Uudet astianpesukoneet ovat energiatehokkaita ja tulevat toimeen vähällä vedellä. Sähkönkulutus vaihtelee pesuohjelman mukaan, mutta se on keskimäärin 1 kWh pesukertaa kohden. Vettä kuluu noin 10–12 litraa pesuohjelmaa kohden.
Valintatilanteessa kannattaa energiamerkinnän tietojen lisäksi tutustua koneen sijoitusohjeisiin ja ominaisuuksiin. Niiden avulla edistetään käytön helppoutta, turvallisuutta ja koneen kunnossapitoa.
Sijoitus
Astianpesukone sijoitetaan yleisimmin työtason alle sitä varten suunniteltuun tilaan tai erikoismittaiseen komerokaappiin, jolloin sen saa nostettua hyvälle käyttökorkeudelle.
Sijoituskorkeuteen vaikuttaa lisäksi se, että poistoletkun pitää nousta koneen vedenpinnan yläpuolelle, ennen kuin se laskeutuu viemäriin. Siksi poistoletkun sijoituskorkeus on aina tarkistettava asennusohjeista.
Koneen voi sijoittaa myös vapaasti, jolloin se jää kokonaan näkyviin. Silloin koneessa pitää olla kansi- ja sivulevyt, jotka ovat tavallisesti lisävarusteita. Vapaasti sijoitettava kone tarvitsee myös kaatumisesteen ja/tai vastapainon, jottei se kaadu, kun koreja vedetään ulos. Lisävarusteiden saatavuus kannattaa tarkistaa mallikohtaisesti.
Astianpesukonetta ei ole hyvä sijoittaa kylmäsäilytyslaitteen viereen, koska koneesta tuleva kosteus ja lämpö lisäävät kylmälaitteen sähkönkulutusta. Konetta ei sijoiteta myöskään keittotason alle, koska keittotason lämpö voi vaurioittaa astianpesukoneen elektroniikkaa.
Astianpesukoneen korkeutta hienosäädetään säätöjaloilla. Yleensä kone mahtuu 90 cm korkean työpöytätason alle, mutta asia kannattaa tarkistaa.
Sijoitusetäisyys pistorasiaan ja viemäröintiin on tärkeä, sillä sähköjohdon ja tulo- sekä poistoletkun jatkoliitäntöjä ei suositella, vaan ne pitää tarvittaessa vaihtaa kokonaan pidempään. Sähköpistorasia ei saa olla koneen takana, vaan niin, että johdon pystyy irrottamaan siirtämättä konetta.
Täyttömäärä
Astianpesukoneen täyttömäärä ilmoitetaan kansainvälisen menetelmän mukaisesti standardiastiastomääränä, joka koneeseen mahtuu. Yhteen astiastoon kuuluu muutamia tarjoiluastioita, matala-, syvä- ja jälkiruokalautanen, lasi, kahvikuppi ja aluslautanen sekä ruokailuvälineet, eli haarukka, veitsi, ruoka-, jälkiruoka- ja pikkulusikka.
Standardiastiasto mahdollistaa eri koneiden täyttömäärien vertailun, mutta ei välttämättä vastaa oman kodin astiavalikoimaa. Konevalintaa kannattaakin miettiä omien astioiden mahtumisen kannalta. Jos kone on 60 cm leveä, siihen mahtuu 12–14 standardiastiastoa ja 45 cm leveään 7–10 astiastoa. Pieneen, pöydälle sijoitettavaan astianpesukoneeseen mahtuu 6-8 astiastoa.
Valitsimet ja merkinnät
Ohjelmanvalitsimet toimivat yleensä elektronisesti ja ne ovat kierrettäviä tai painettavia. Kierrettävässä ohjelmanvalitsimessa on tärkeää, että siinä on selkeä porrastus ja valitsinta on helppoa kiertää. Hyvät kohdistusmerkinnät helpottavat ohjelmien valintaa ja kohdistamista.
Painettavat tai hipaisukytkimillä toimivat ohjelmanvalitsimet ovat helppokäyttöisiä, kunhan ne eivät ole liian lähekkäin. Elektronisesti ohjattavissa koneissa on yleensä jäljellä olevan pesuajan ja meneillään olevan ohjelmavaiheen näyttö.
Ohjelmaa valittaessa näyttötaulu saattaa antaa informaatiota valitusta ohjelmasta sekä opastaa esimerkiksi avaamaan pesuhanan. Koneessa voi olla myös vianilmaisujärjestelmä ja ajastin.
Selkeässä ohjaustaulussa ohjelmat esitetään tekstein, kuvatunnuksin ja numeroin siten, että niiden merkitys selviää ilman käyttöohjetta.
Hyvin taustastaan erottuvat merkkivalot helpottavat koneen toiminnan seuraamista. Tärkeitä merkkivaloja ovat toimintavalo, ohjelman etenemistä ilmaiseva merkkivalo ja huuhtelukirkasteen sekä vedenpehmennyssuolan lisäämistä ilmaisevat merkkivalot.
Pesuohjelmat
Astianpesukoneen ohjelmistovalikko voi sisältää jopa 16 ohjelmaa ja 10 eri lämpötilaa. Tavallisimmin perusohjelmia ja eri lämpötiloja on koneessa 4–6. Mukana on yleensä vähintään yksi normaalilikaisille astioille tarkoitettu perusohjelma, joka sisältää esihuuhtelun, pesun, 2–3 huuhtelua ja kuivauksen. Perusohjelmasta käytetään konekohtaisia nimityksiä, esimerkiksi biopesu, eko-ohjelma tai normaaliohjelma, ja niiden pesulämpötilat voivat vaihdella. Ohjelmassa pesuvesi ja viimeinen huuhteluvesi kuumennetaan säädettyyn lämpötilaan.
Monissa astianpesukoneissa on automaattiohjelmia, joissa kone määrittää käytettävän pesuohjelman astioiden määrän ja likaisuuden mukaan. Automaattiohjelmat säätelevät vedenkulutusta ja pesulämpötilaa sekä käytännössä vaikuttavat myös sähkönkulutukseen ja ohjelman kestoon.
Pika- tai kevytpesuohjelmassa pesu- ja huuhteluveden lämpötila on matalampi, pesuohjelma on lyhyempi ja sähkönkulutus pienempi kuin koneen muilla ohjelmilla pestäessä. Alkuhuuhtelua ei niissä aina ole. Pikapesuohjelmat kestävät keskimäärin 30 minuuttia, mutta matalan pesulämpötilan pikaohjelma voi kestää vain 15 minuuttia. Ohjelma sopii kevyesti likaantuneille astioille ja tilanteeseen, jossa astiat pestään heti käytön jälkeen.
Säästöohjelmissa pesulämpötila on noin 50°C, huuhtelulämpötila 55–65°C ja pesuaika pisimmillään jopa 3 tuntia. Sähkönkulutus on hieman alhaisempi kuin muissa saman koneen ohjelmissa.
Puolitäyttöohjelma on tarkoitettu vajaiden koneellisten pesuun. Se vähentää koneen vedenkulutusta noin 10 prosenttia ja sähkönkulutusta noin 15 prosenttia perusohjelmaan verrattuna.
Teho- tai kattilapesuohjelmassa pesuvesi on kuumempaa, pesu kestää pidempään ja/ tai loppuhuuhteluja on enemmän kuin perusohjelmassa. Ohjelmaan voi sisältyä useita esihuuhteluita, joista osa voi olla lämpimiä. Tehopesuohjelmaa käytetään erittäin likaisille ja kuivuneille astioille, ja sen sähkönkulutus on koneen ohjelmista suurin. Pesuaika ei silti ole välttämättä pisin.
Hieno-, lasipesu- tai varovainen -ohjelmassa pesulämpötila on alhainen, 35–50 °C. Myös huuhtelulämpötila on yleensä melko alhainen, 40–55 °C. Ohjelmien pesuaika on 30–80 minuuttia.
Joissakin ohjelmissa vedenpaine ylä- ja alasuihkuvarsissa on erilainen siten, että alakoriin kohdistuu voimakas, tehopesuun sopiva vedenpaine ja yläkoriin matalampi paine, joka sopii kevyiden ja hellävaraista puhdistusta vaativien astioiden pesuun. Ohjelma on nimetty esimerkiksi mix- tai tehoaluepesuksi.
Yhden korin ohjelmalla voi pestä tehostetusti tai vajaatehoisesti vain ylä- tai alakorissa. Impulssi- tai vuorosuihkutuspesussa suihkuvarsien paine vaihtelee pesuvaiheen mukaan.
Koneessa voi olla erikseen valittavissa joko tietty kuivausaste tai tehostettu kuivaus. Lisäksi tarjolla voi olla muun muassa yöpesuohjelma tai muu käyntiääneltään hiljainen ohjelma, ohjelmia monitehotableteille (all in 1-pesuainetoiminto) ja liotustoiminto, jossa kone lämmittää esipesuveden.
Astianpesukoneet voidaan liittää joko kylmään tai lämpimään tuloveteen. Lämmin tulovesi ei vaikuta huonontavasti pesutulokseen. Nykyisin konevalmistajat suosittelevat kylmävesiliitäntää. Joissakin koneissa kylmävesiliitäntä on välttämätön, koska kuivausohjelman toiminta perustuu kylmään veteen.
Astia- ja ruokailuvälinekorit
Astiakorien toimivuudella on suuri merkitys jokapäiväisessä käytössä. Korien rakennetta ja muunneltavuutta kannattaa tarkastella omien käyttötarpeiden, toiveiden ja astioiden kannalta. Hyvä keino on ottaa myymälään mukaan omia astioita ja kokeilla niiden mahtumista koneeseen. Esimerkiksi isot ruokalautaset, kulhot ja muut ruoanvalmistusastiat sekä viinilasit saattavat tuottaa sijoituksessa hankaluuksia.
Leveydeltään 60- ja 45-
senttisissä lattiamalleissa on kaksi astiakoria, ylä- ja alakori. Yläkorissa pestään yleisimmin laseja, kuppeja, pikkulautasia, muoviastioita ja muita kevyitä astioita. Alakorissa pestään ruokalautasia, tarjoilu- sekä ruoanvalmistusastioita ja muita likaisia astioita, sillä suihkun paine suuntautuu voimakkaimmin alas.
Ruokailuvälinekorille on oma paikkansa alakorissa tai sen voi sijoittaa vapaasti alakoriin. Koneessa saattaa olla myös veitsiteline ja matala ruokailuvälinetaso, jonka liikkuu omilla kannattimillaan yläkorin yläpuolella. Pienessä pöytäkoneessa on vain yksi astiakori, jossa ruokailuvälineille on oma kori.
Toimiva astiakori on kevyt, tukeva ja liukuu hyvin kannattimillaan. Kädensija korin etureunassa helpottaa käyttöä. Korissa astioita tukevat pidikkeet estävät astioiden kolhiintumisen toisiaan vasten.
Useimmiten astiakorin lautastelineen pystyy poistamaan tai lautasten pitimet voi taittaa korin pohjalle. Se helpottaa erikokoisten ja -muotoisten astioiden sijoittamista ja lisää korin muunneltavuutta.
Tiheälankaisessa alakorissa voi tarvittaessa pestä myös laseja ja kuppeja. Yläkorin korkeutta pystyy yleensä säätämään, jolloin alakoriin saa lisätilaa isoille astioille tai yläkoriin korkeille laseille.
Joissakin koneissa yläkorin voi poistaa ja ohjata pesuvesi alasuihkuvarteen. Näin alakorissa on mahdollista pestä esimerkiksi isoja uunipannuja, joihin saadaan kohdistumaan voimakas vesisuihku alhaaltapäin.
Yläkorin toimivuutta lisäävät sivuun käännettävät kuppitelineet, joiden reunat on muotoiltu tukemaan jalkalaseja. Telineissä on loiva kallistus, jotta pesuvesi valuu pois kuppien pohjasyvennyksistä.
Ruokailuvälinekorin käyttöä helpottaa tukeva kädensija. Korin on pysyttävä pystyssä myös työpöydällä.
Puhdistumisen kannalta on tärkeää, etteivät ruokailuvälineet mene sisäkkäin. Sitä estetään runsaalla lokeroiden määrällä tai muotoilemalla korin pohja siten, että aterimia voi sijoittaa eri korkeuksille. Lisäksi pohjarakenteen on oltava tiheä, jotta aterimien varret eivät mahdu tippumaan pohjaristikon läpi ja haittaamaan suihkuvarren pyörimistä.
Joissakin malleissa aterimien varsiosat pujotetaan välinekorin päällä olevaan ristikkotasoon, joka toimii myös kantena. Tästä on apua, kun korissa pestään esimerkiksi kevyitä korkkeja.
Astianpesukoneen sisävalo parantaa näkyvyyttä koreihin. On myös olemassa koneita, joissa alakori nousee ylös täytön ja tyhjennyksen ajaksi.
Käyntiääni
Hiljaisimpien astianpesukoneiden käyntiääni on erittäin vaimea. Käyntiääni mitataan kansainvälisen standardin mukaan akustisessa erikoistilassa ja tulos ilmoitetaan äänitehotasona, dB(A). Energiamerkinnässä äänen ilmoittaminen on pakollista, ja se perustuu standardoituun mittausmenetelmään.
Äänekkyyteen vaikuttavat myös koneen täyttötapa, vedenotto- ja poistovaihe, sijoitusympäristön akustiset tekijät ja resonanssi, joka syntyy koneen koskettaessa kaapistoa. Käyntiääni korostuu, jos kone on oleskelutilassa, pesuohjelma on pitkä tai kun pestään illalla tai yöllä.
Yhden tai edes kahden desibelin ero äänitasossa ei ole käytännössä kovin merkittävä. Enemmän vaikuttaa äänen sävy, eli korkeat taajuudet ja resonanssit tuntuvat matalia ääniä häiritsevämmiltä.
Vedenpehmennin
Kova vesi aiheuttaa kalkkilaikkuja astioihin ja koneen sisäpintoihin. Lisäksi koneen pesutulos huononee, koska osa pesuaineesta kuluu veden pehmentämiseen.
Suomessa käyttövesi on pääosin pehmeää. Joillakin rannikkoseudun alueilla ja syvästä porakaivosta pumpattu vesi saattaa olla melko kovaa, jolloin vedenpehmennin ja pehmennyssuolan käyttö ovat tarpeen. Vedenpehmentimestä on hyötyä, kun veden kovuus on vähintään 3–7 °dH.
Turvallisuus
Jotta koneen turvajärjestelmät toimisivat, asennuksessa pitää noudattaa annettuja ohjeita. Koneen tuloveden takaisinvirtauksen estävä järjestelmä varmistaa, ettei vesi virtaa takaisin vesijohtoverkostoon.
Koneissa olevat vesiturvajärjestelmät reagoivat veden ylitulvimiseen ja vuotoihin. Vuototapauksessa vesi kerääntyy alapohjassa olevaan turva-altaaseen. Altaassa oleva tunnistin pysäyttää vedenoton ja koneen toiminnan. Usein koneen poistopumppu käynnistyy.
Vuotosuojaus toimii sähköisesti tai mekaanisesti. Elektronisesti ohjattu kone saattaa antaa vikailmoituksen näyttöruudulle.
Ylitäyttösuojan toimimiseksi virran ei tarvitse olla kytkettynä, mutta pistotulpan on oltava pistorasiassa. Sähkökatkoksen sattuessa astianpesukoneiden vedenotto pysähtyy. Koneessa voi olla turvajärjestelmä myös liitäntä- ja poistoletkun halkeamisen varalta.
Kuivakäyntisuoja estää koneen käynnistymisen, kun vesihana on kiinni tai koneessa ei ole riittävästi vettä.
Koneen kaatumisen estäminen on tärkeää etenkin vapaasti sijoitettaessa, sillä alakori astioineen vedetään luukun päälle. Astiakori painaa täytenä jopa 10 kiloa, jolloin kone voi kaatua eteenpäin korin painosta. Koneen kallistuminen eteenpäin estetään vastapainolla tai kaatumisesteellä, jolla kone kiinnitetään seinään tai viereisiin kalusteisiin. Koneen voi kiinnittää yleensä myös työtason alapinnalle.
Monessa astianpesukoneessa on turvasalpa eli lapsilukko, joka estää lapsia avaamasta konetta ja pääsemästä käsiksi voimakkaaseen pesuaineeseen ja kuumaan veteen.
Astianpesukoneen alle on uusissa asennuksissa laitettava vesitiivis alusta, jonka taka- ja sivulaidat on nostettu noin 10 mm ylös. Alustaa suositellaan myös vanhoihin asennuksiin.
Mikäli koneen turva-allas vuotaa, vesi valuu alustan päälle ja koneen etureunan kautta lattialle, mistä sen havaitsee helposti. Alustan voi muotoilla itse esimerkiksi muovimatosta tai ostaa valmiina kodinkonemyymälästä tai huoltoliikkeestä.
Artikkeli on koostettu yhdessä Työtehoseuran kanssa.