Keskivertoperheessä heitetään vuosittain pois yli 220 kiloa ruokaa. Hävikki saattaa johtua suunnittelemattomasta ruokatarvikkeiden hankkimisesta ja virheellisestä kylmäsäilytyksestä, mutta siihen vaikuttavat myös kylmälaitteiden tekniset ominaisuudet. Ei siis ole yhdentekevää millaiset kylmälaitteet kotiin hankkii.
Artikkeli on koostettu yhdessä Työtehoseuran kanssa.
Kodin kylmälaitteiden tärkeimpiä valintaperusteita ovat suorituskyky, käytettävyys, turvallisuus ja sähkönkulutus. Oikea sijoitus, käyttö ja hoito ovat nekin tärkeitä sekä laitteen kestävyyden että sähkönkulutuksen vuoksi.
Ruokatalouden hoitotapa, käytettävissä oleva tila ja talouden koko määrittävät sen, miten paljon ja millaista kylmätilaa kotona tarvitaan. Myös kaupassakäyntien tiheys, kerralla ostettavat määrät, talouden omavaraisuus sekä pakastaminen ja muut käytössä olevat säilöntämenetelmät vaikuttavat kylmälaitteiden valintaan.
Tilaa tarpeen mukaan
Energiataloudellinen kylmälaite vastaa tilavuudeltaan käyttötarvetta. Yhdelle riittää pieni perusjääkaappi, kun taas toinen tarvitsee ison kylmäkeskuksen jääpalakoneineen. Viinien harrastaja arvostaa viinikaappia ja puutarhuri vihannesten sekä juuresten säilytystilaa.
Kylmälaitteiden valikoima on erittäin laaja. Pienimpinen jääkaappien ja pakastimien leveys on vain noin 45 cm ja korkeus noin 50 cm. Korkeimmat jääkaappipakastimet ovat suunnilleen kaksimetrisiä. Jääkaappipakastimien leveys on useimmiten noin 60 cm, mutta myös noin 55 ja noin 70 cm leveitä malleja on tarjolla. Niin sanottujen side-by-side-laitteiden leveys on noin 90 cm ja korkeus noin 180 cm.
Mikäli tarvitsee todella paljon kylmäsäilytystilaa, ja keittiössä tila antaa myöten, erillisen jääkaapin ja pakastimen voi asettaa rinnakkain. Toinen vaihtoehto on hankkia ja sijoittaa toistensa viereen kaksi jääkaappipakastinta, jolloin jääkaapit ovat hyvällä käyttökorkeudella. Yhdistelmä vaatii tilaa leveyssuunnassa noin 120 cm. Isoon tarpeeseen on tarjolla myös kylmiöitä, jotka nekin voivat olla noin kaksi metriä korkeita ja 120 cm leveitä.
Valkoinen, teräs tai jotain ihan muuta
Kylmäsäilytyslaitteet ovat osa sisustusratkaisua, ja värejä, materiaaleja sekä oviratkaisuja kannattaa miettiä jo ennen ostoksille lähtöä. Väreistä suosituimmat ovat valkoinen ja ruostumaton teräs, mutta tarjolla on myös mustia vaihtohehtoja.
Etenkin niin sanottujen retromallien värivalikoima voi olla hyvinkin laaja ulottuen punaisesta, sinisestä ja vihreästä esimerkiksi violettiin, oranssiin ja keltaiseen. Jos kylmälaitteen haluaa yhdenmukaiseksi keittiökalusteiden kanssa, voi valita kalustepeitteisen mallin.
Lämpötila tarkasti kohdalleen
Nykyaikaiset kylmälaitteet sisältävät monenlaisia käyttömukavuutta ja ruoan säilymistä lisääviä ominaisuuksia.
Jääkaappien lisäksi myös yhä useampi pakastin sulattaa itsensä automaattisesti (no frost tai frost free), puhaltimet tasaavat kylmyyttä koko laitteessa, suodattimet puhdistavat jääkaapin ilmaa, pikajäähdytys kylmentää jääkaapin nopeasti ja jääkaappilämpötilaa kylmemmät laatikot tai osastot säilyttävät ruoat tuoreina pitempään ja niin edelleen.
Oikeat lämpötilat on helppo säätää digitaalisella valinnalla, koska lämpötila asetetaan asteen tarkkuudella ja valinnan voi tarkistaa lämpötilannäytöstä. Joissain laitteissa lämpötilaa voi seurata ovea avaamatta. Lisäksi uudet laitteet kuluttavat vähemmän sähköä kuin vanhat.
Elektroniseen säätötekniikkaan liittyvät muun muassa pakastuskytkennän automaattinen palautus sekä erilaiset hälytysvalot ja -äänet, jotka ilmoittavat, mikäli lämpötila alkaa nousta esimerkiksi oven jäätyä raolleen. Selkeät ja näkyvät valvontavalot ovat tärkeä ominaisuus.
Jääkaappi
Pienimmät jääkaapit ovat käyttötilavuudeltaan vain parikymmentä litraa ja suurimmat lähes 400 litraa. Myös sisävarustelussa on eroja.
Laatikoiden, osastojen, lokeroiden ja viileävaunujen lämpötilat ja joskus myös kosteusolosuhteet voi joissakin malleissa määrittää säilytettävien elintarvikkeiden mukaan. Jääkaapin varustukseen saattaa kuulua myös lämmönjakolevy tai muu rakenneratkaisu, jolla sisätilaa pystyy jakamaan ja lämpötiloja säätämään käyttötarpeen mukaan.
Niin sanotussa nolla-astetilassa tuore kala, liha ja marjat säilyvät hyvinä muutamia päiviä, mutta normaalissa jääkaappilämpötilassa vain muutamia tunteja.
Sisävarustelussa on otettu huomioon erikokoiset elintarvikepakkaukset. Lokerot, laatikot, pullotelineet, puoli- ja taittohyllyt ja muut vastaavat ratkaisut helpottavat pakkausten sijoittelua. Vihanneslaatikot ovat nekin entistä tilavampia, ja niiden kosteusolosuhteita kehitetään jatkuvasti.
Jäähdytyspuhallin tehostaa sisäilmankiertoa ja tasaa kaapin sisälämpötilan. Aktiivihiilisuodattimen tehtävänä on pitää kaapin ilma raikkaana suodattamalla ruoista muodostuva voimakas tuoksu ja estämällä sen leviäminen ruoasta toiseen.
Jääkaapin sisällä voi olla pakastelokero, jonka lämpötila- ja säilytysominaisuuksista kerrotaan tähtimerkinnän avulla. Lähes kaikissa uusissa laitteissa on neljän tähden pakastelokero. Siinä voi sekä säilyttää että pakastaa pieniä määriä ruokia. Mikäli tähtiä on vähemmän, lokero on tehty vain pakasteiden lyhytaikaiseen säilyttämiseen tai jääkuutioiden valmistamiseen.
Jääkaapissa on yleensä automaattinen huurteensulatus, mutta pakastelokerosta huurre on sulatettava.
Jääkaappipakastin
Jääkaappipakastimessa on samassa ulkovaipassa jääkaappitilaa ja pakastintilaa. Pakastinosa on usein jääkaapin alapuolella, mutta tilavammissa laitteissa osastot voivat olla vierekkäin (side by side -laitteet). Pieni pakastinosa saatetaan sijoittaa myös jääkaapin yläpuolelle, jolloin mallia kutsutaan usein jenkkikaapiksi.
Jääkaappipakastimien perinteinen leveys- ja syvyysmitta on ollut noin 60 cm, mutta markkinoille on tullut enenevässä määrin entistä leveämpiä ja syvempiä laitteita.
Jääkaapista huurre sulaa automaattisesti. Perinteinen pakastin sulatetaan käsin, mutta monissa malleissa on nykyään automaattisulatus.
Automaattisulatteisessa pakastimessa huurre sulaa sisäpinnoilta koneiston seisontajaksojen aikana. Sulatuksen aikana pakastimessa kierrätetään ilmaa puhaltimen avulla. Ilma sitoo kosteutta, joka tiivistyy höyrystimen pintaan. Höyrystimen yhteydessä oleva lämmitysvastus kytkeytyy päälle ja sulattaa huurteen.
Jos jääkaappipakastimessa on vain yksi lämpötilanvalitsin, pakastinta ei voi kytkeä erikseen pois päältä. Laite toimii yhdellä kompressorilla, ja sen pakastuskyky on vain muutamia kiloja.
Mikäli osastoilla on omat lämpötilanvalitsimet, jääkaapin ja pakastimen lämpötilat eivät riipu toisistaan. Yhdellä kompressorilla toimivan laitteen pakastin toimii, vaikkei jääkaappi olisi päällä. Jääkaappi ei sen sijaan toimi ilman pakastinta.
Jos osastot toimivat omilla kompressoreillaan, ne voi kytkeä erikseen pois päältä.
Pakastin
Pienimmissä kaappipakastimissa käyttötilavuus on alle 40 litraa ja suurimmissa lähes 400 litraa. Säiliöpakastimien käyttötilavuudet vaihtelevat 100–570 litran välillä. Sisätilaratkaisujen käytännöllisyyttä kannattaa arvioida muun muassa pakastimessa säilytettävien tuotteiden ja käytettävien pakkausrasioiden koon suhteen.
Ulkomitoiltaan samankokoisten pakastimien käyttötilavuuksissa voi olla eroja, jotka johtuvat eristepaksuudesta. Paksut eristeet pienentävät käyttötilavuutta, mutta alentavat samalla sähkönkulutusta ja pitävät pakasteet pitkään jäässä sähkökatkoksen aikana.
Jääkaappipakastimien tavoin myös kaappipakastimista voi valita joko käsin sulatettavan tai automaattisesti sulattavan mallin.
Pakastuskyky (kg/vrk) ilmaisee enimmäiskilomäärän elintarvikkeita, jotka suositellaan pakastettaviksi vuorokauden aikana. Ennen pakastamista laite on säädettävä pakastusteholle käyttöohjeessa ilmoitetuksi ajaksi. Näin pakastimessa jo olevat pakasteet jäähtyvät mahdollisimman kylmiksi.
Pakastusteholla kompressori toimii taukoamatta ja jäähdyttää laitetta maksimiteholla. Toiminto on kytkettävä pois päältä pakastuksen jälkeen, koska se kaksinkertaistaa laitteen sähkönkulutuksen.
Mikäli pakastimessa on pakastusautomatiikka, säätö kytkeytyy automaattisesti pois päältä, ja laite jatkaa toimintaansa normaaleilla säätöarvoilla. Automatiikka helpottaa pakastusta sekä säästää sähköä, ja se tuli EU:n määräyksestä pakolliseksi kaikkiin uusiin laitteisiin kesästä 2013 lähtien.
Mikäli laitteen pakastuskyky ylitetään, elintarvikkeet jäätyvät hitaasti ja niiden laatu kärsii. Suuresta pakastuskyvystä on hyötyä muun muassa isoja marjaeriä pakastettaessa.
Lämmönnousuaika (h) kertoo kuinka kauan kestää pakasteiden lämpeneminen –18 asteesta –9 asteeseen sähkökatkoksen aikana. Lukeman perusteella saa hyvän käsityksen pakastimen eristyskyvystä sähkökatkosten ja muiden häiriötilojen aikana.
Side-by-side -kylmäkeskukset
Kylmäkeskus on leveä laiteyhdistelmä, jossa jääkaappi ja pakastin ovat rinnakkain tai päällekkäin samassa ulkovaipassa. Kylmäkeskus voi myös koostua kahdesta erillisestä laitteesta, jotka myydään kokonaisuutena ja kiinnitetään toisiinsa.
Yhdistelmässä voi olla viinikaappiosa, tai jonkin osaston lämpötilaa voi säätää eri lämpötiloihin tarpeen mukaan esimerkiksi välillä +10 – -24 astetta. Jääkaappiosassa on yleensä lämpötilaltaan erilaisia säilytystiloja. Huurre sulatetaan automaattisesti.
Kalleimmissa laitteissa on jääpalakone ja juomavesiautomaatti, jotka tarvitsevat kiinteän vesiliitännän. Laite liitetään vesijohtoverkkoon vakiovarustukseen kuuluvan vesiletkun avulla. Vesipisteen on oltava lähellä laitetta, ja liitäntään suositellaan sulkuhanaa, joka ei saa jäädä laitteen taakse.
Jääpaloja valmistuu sitä mukaan, kun säiliö tyhjenee, jäänrouhijan avulla saadaan jäämurskaa. Laitteeseen voi tarvittaessa asentaa vesisuodattimen. Joissakin malleissa on mahdollisuus valmistaa hiilihapotettua vettä patruunalla.
Viinikaapit
Viinikaapin sisätilat on suunniteltu pullojen vaakasuoraan säilyttämiseen. Toimivassa viinikaapissa on riittävä ilmankosteus ja ilmankierto sekä tasainen säilytyslämpötila, joka säädetään viinilaadun mukaan. Sopiva ilmankosteus estää pullonkorkkien kuivumisen.
Valittavana on työpöydän alle sijoitettavia, vapaaseen tilaan sijoitettavia ja integroitavia eli kalustepeitteisiä viinikaappeja. Kaapissa voi olla umpi- tai lasiovi. Työpöydän alle sijoitettavaan kaappiin mahtuu 25–30 pulloa. Suurimpiin viinikaappeihin pulloja mahtuu lähes kolmesataa. Markkinoilla on myös yhdistelmälaitteita, joissa samassa laitteessa on viinikaappi ja jääkaappi tai pakastin.
Kylmiö ja kylmiö-pakastin
Kylmiö on iso jääkaappi, jossa kylmintä on laitteen yläosassa ja lämpimintä alhaalla. Kylmiöön on helppo sijoittaa isoja tarjoiluvateja, juuressäkkejä ja muita kookkaita pakkauksia. Vakiovarustukseen kuuluu vihannesvaunu.
Kylmiössä on monipuolista kylmäsäilytystilaa ison perheen käyttöön. Kylmiö-pakastimessa osastot ovat kiinni toisissaan, mutta ne toimivat omilla kompressoreillaan. Nolla-astetila on pakastimen yhteydessä.
Sijoita oikein
– Vältä sijoittamasta kylmälaitetta lähelle lämmönlähdettä, kuten liesi, astianpesukone ja lämpöpatteri, tai suoraan auringonpaisteeseen. Kylmäsäilytyslaitteen viereen sijoitetun uunin tai astianpesukoneen käyttö voi lisätä sähkönkulutusta 10–20 prosenttia. Myös eristeet ja tiivisteet voivat vaurioitua lämmön ja kosteuden vaikutuksesta. Tosin joidenkin kalusteuunien eristys on niin hyvä, etteivät ne lämmitä merkittävästi ympäristöään, eivätkä näin ollen haittaa viereen sijoitetun kylmälaitteen toimintaa.
– Sijoita kylmälaite kuivaan sisätilaan. Kylmäsäilytyslaite toimii suunnitellusti, kun ympäristön lämpötila on vähintään +10 tai +16 astetta. Joidenkin kylmälaitteiden toimintavarmuus taataan + 5 asteen lämpötilaan asti, mutta tämä on laitekohtaista, ja se on syytä tarkistaa käyttöohjeesta. Suositeltua kylmemmässä tilassa käytettävän kylmälaitteen elektroniikkaan, kompressorin ylikuumenemissuojaan ja termostaattiin voi tulla toimintahäiriöitä ja voiteluaineet jähmettyvät. Laite huurtuu ja ruostuu ilmankosteuden, kylmyyden ja epäpuhtauksien takia. Tiivisteiden ja johtojen suojaeristeiden kestoikä lyhenee.
– Jätä laitteen ja yläpuolella olevan komerokaapin väliin ilmankiertotilaa vähintään 5-10 cm, ellei tila sisälly ulkomittoihin. Ilmankierto tehostuu, jos yläkomeron syvyys on vain 50 cm ja sen taakse jää ilmankiertotilaa. Vaatimukset ovat laitekohtaisia, ja ne pitää tarkistaa käyttöohjeesta.
– Älä peitä laitteen ilmankiertoa alhaalta.
Artikkeli on koostettu yhdessä Työtehoseuran kanssa.