Suuri osa nykyaikaisista tv-vastaanottimista on niin sanottuja älytelevisioita. Niillä voi selata nettiä ja hyödyntää erilaisia sovelluksia samaan tapaan kuin taulutietokoneella tai älypuhelimella. Ison kuvaruudun ansiosta älytelevisio on kuitenkin ihan omanlaisensa multimedialaite.
Televisio on 20 vuoden aikana saanut seurakseen monia uusia ohjelmalähteitä. Yhdessä vaiheessa jopa ennustettiin, että tv muuttuu tietokonenäytön tapaan pelkäksi katselulaitteeksi, johon sitten kytketään antenni- ja kaapelivirittimet, satelliittivastaanotin, pelikonsoli ja jopa tietokone. Vahvistin ja kaiuttimet olisivat nekin tv:n ulkopuolella.
Erilliset digiboksit nousivat digi-tv-murroksen aikana keskeiseen asemaan muutamiksi vuosiksi, ja pelikonsoli, blu-ray-soitin sekä mediatoistimet kytketään nekin yleensä televisioon. Taulutelevision ääntä on myös tapana parantaa erillisillä kaiuttimilla, joten osa ennustuksista näyttää toteutuneen.
Televisio ei kuitenkaan tyhmistynyt pelkäksi näytöksi, vaan älykkyys ja toiminnallisuudet ovat digi-tv:n ja internetin myötä vain lisääntyneet.
Tietokone tv:n sisällä
Nykyaikainen älytelevisio sisältää täysverisen tietokoneen suorittimineen ja keskusmuisteineen. Sisältöjä pystyy tallentamaan usb-liitäntään kytketylle kiintolevylle, ja television voi kytkeä myös internetiin. Netistä ruudulle saa monipuolista sisältöä, mutta verkkoyhteydestä on toki muutakin hyötyä.
Älytelevisioiden nettisovelluksista suosituimpia ovat elokuvien ja tv-sarjojen suoratoistopalvelut, kuten Hbo, Viaplay ja Netflix. Netflix on ohjelmalähteenä niin merkittävä, että sille on oma näppäin monen älytelevision tai vaikka blu-ray-soittimen kaukosäätimessä.
Neljäs suosittu ohjelmalähde on elokuvia netin kautta vuokraava SF Anytime. Musiikin suoratoisto esimerkiksi Spotify- ja/tai Deezer-palvelusta saattaa sekin onnistua television kautta.
Moni katsoo tv-ohjelmia Yle Areenasta silloin kuin itselle sopii, joten Areena tuo haluttua sisältöä myös älytelevisioon. MTV Katsomo, Nelosen Ruutu ja nuorisolle tärkeä YouTube näkyvät nekin äly-tv:ssä omien sovellustensa kautta.
Sovellustarjonta ei suinkaan rajoitu elokuvien, tv-sarjojen, urheilun ja ajankohtaisohjelmien katseluun. Tarjolla ovat esimerkiksi sosiaalisen median suosikit Facebook ja Twitter sekä viestintäsovellus Skype, jota varten joissain televisioissa on oma web-kamera. Monenlaiset pelit kuuluvat nekin älytelevisioiden ohjelmistoon.
Ison kuvan voima
Kaikki yllä luetellut palvelut toimivat television lisäksi myös älypuhelimissa, tablettilaitteissa ja tietokoneissa. Se ei silti vähennä television arvoa internetin päätelaitteena vaan päinvastoin. Katselun voi aloittaa yhdellä laitteella ja jatkaa toisella, suoratoistopalvelun kuukausimaksusta saa kaiken irti, kun ohjelmia katsoo sekä kotona että matkalla ja niin edelleen.
Television tärkein etu muihin katselulaitteisiin verrattuna on kuitenkin iso kuvaruutu. Vaikka asioita on totuttu tekemään ja katselemaan mobiililaitteiden pieniltä kosketusnäytöiltä, iso kuva vie katsojan täysillä mukaan elokuvan ja tv-sarjan tapahtumiin tai urheilukisan tunnelmaan.
Kookastakin full hd tai ultra hd -televisiota pystyy katsomaan yllättävän läheltä, jolloin läsnäolon tuntu on vieläkin vakuuttavampi. Kun tähän lisää tv:n omia kaiuttimia suuremman äänen, voidaan jo puhua täyspainoisesta kotiteatterista.
Eikä tässä ole kaikki. Kehittyneiden kuvanparannuspiirien ansiosta esimerkiksi YouTube-kuvaa voi parhaissa televisioissa ihailla isoltakin ruudulta. Tässä kohtaa televisioiden välillä on eroja, jotka YouTube-sisällöistä kiinnostuneen kannattaa tv:tä ostettaessa tarkistaa koekatselun avulla.
Useampia käyttöjärjestelmiä
Kuten edellä on käynyt ilmi, älytelevisioiden kiinnostavimpaan verkkosisältöön pääsee käsiksi vain tiettyyn tehtävään erikoistuneiden sovellusten avulla. Sovelluksia päivitetään, lisätään ja joskus myös poistetaan sen mukaan millaisia jakelusopimuksia tv-valmistajat ja sisällöntuottajat saavat solmittua. Koska kilpailu on kovaa, kaikki osapuolet pyrkivät tuomaan kiinnostavimmat sisällöt mahdollisimman monelle äly-tv:n käyttöjärjestelmälle.
Samaan tapaan kuin älypuhelimien ja tablettilaitteiden Android, iOS ja Windows 10 Mobile, älytelevisiotkin sisältävät oman käyttöjärjestelmän, jonka varaan kaikki muu toiminta rakentuu. Käyttöjärjestelmä esittäytyy älytelevision katsojalle niin sanotulla aloitusruudulla, johon voi koota kaikkien kiinnostavimpien sisältöjen kuvakkeet.
Idea on sama kuin älypuhelimissakin, paitsi että äly-tv:ssä samalle aloitusruudulle saa tv-kanavia, suoratoistopalveluita ja vaikka lasten suosikkipelit.
Moni valmistaja on päätynyt älytelevisioissaan Googlen Android-käyttöjärjestelmään. Sen myötä ladattaviksi tulee myös Google Play -kaupan laaja sovellusvalikoima. Kaikki Android-sovellukset eivät kuitenkaan istu televisioon yhtä luontevasti kuin esimerkiksi älypuhelimen kosketusnäytölle.
Android-leirin ulkopuolelle on jättäytynyt useita suuria tv-valmistajia kuten LG, joka luottaa tietokonejätti HP:ltä ostamaansa webOS-käyttöjärjestelmään. Panasonicin valinta on Firefox OS, kun taas Samsung kehittää itse omat käyttöjärjestelmänsä, joista uusin on nimeltään Tizen.
Selailua ja päivityksiä
Tietokoneiden ja älypuhelimien tavoin älytelevisio sisältää verkkoselaimen. Selailu ei kuitenkaan ole kovin helppoa tv:n kaukosäätimen avulla, eivätkä televisiot välttämättä näytä kaikkia sivustoja. Esimerkiksi flash-tekniikkaan perustuvia multimediasisältöjä ei saa toimimaan äly-tv:ssä.
Netin selaamista ja muidenkin älytoimintojen hallintaa helpottaa joidenkin televisioiden mukana tuleva liiketunnistimella, säätörullalla ja/tai kosketuslevyllä varustettu kaukosäädin. Langattoman bluetooth-näppäimistön liittäminen on sekin usein mahdollista.
Päivityksiä tulee määräajoin saataville sekä sovelluksiin että television laiteohjelmaan, ja tv:n liittäminen kotiverkon kautta internetiin on mielekästä jo niidenkin takia. Laiteohjelman (engl. firmware) voi päivittää myös tietokoneen ja usb-tikun avulla, mutta suoralla nettiyhteydellä se onnistuu kätevämmin.
Televisio kytketään kotiverkkoon joko ethernet-kaapelilla tai langattomasti wlan-yhteydellä, eli samalla tavoin kuin tietokonekin. Mikäli nettiyhteys on riittävän nopea, sen kautta voi katsoa esimerkiksi Netflixin ja YouTuben 4k-sisältöjä, jotka näyttävät upeilta ultra hd -television ruudulla. Netflix suosittelee 4k-katseluun 25 megabitin nopeuteen yltävää nettiyhteyttä, mutta hieman hitaammallakin (15–20 mbps) saattaa riittää.
Älyä vanhaan televisioon
Kaikkein halvimmat tv-mallit eivät ole varsinaisia älytelevisioita, vaikka niillä pääseekin katsomaan esimerkiksi Netflixiä. Televisiota valitessaan kannattaa selvittää saako siihen samoja sovelluksia, jotka ovat aktiivisessa käytössä esimerkiksi älypuhelimessa ja tabletissa. Myyjän opastuksella on hyvä käydä läpi myös käyttöjärjestelmien (Android, Firefox OS, Tizen ja webOS) ominaisuuksia.
Jos ennen äly-tv-aikaa ostettu televisio ei ole vielä menossa vaihtoon, monia sovelluksia ja muita moderneja ominaisuuksia pääsee hyödyntämään hankkimalla esimerkiksi blu-ray-soitin tai pelikonsoli. Apple TV:n kaltaiset mediatoistimet tuovat nekin uutta sisältöä vaikka 10 vuotta vanhaan televisioon.
Älypuhelin, tablettilaite, tietokone ja älytelevisio soveltuvat osittain samoihin tehtäviin, mutta kaikilla on myös omat erityisominaisuutensa. Mobiililaitteet kulkevat kätevästi mukana, ja tietokoneen valtteja ovat teho sekä suorituskyky. Älytelevisio taas kokoaa elokuvat, tv-sarjat, urheilun ja nettisisällöt isolle kuvaruudulle koko perheen ihasteltaviksi.
