Kriisiytynyt maailmantilanne näkyy selvästi suomalaisten huolissa liittyen tietoturvaan ja Suomen nettiyhteyksiin. Jo viime keväänä toteutetussa DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksessa näkyi, kuinka suomalaisten suhtautuminen tietoturva-asioihin on muutoksessa, ja 68 prosenttia vastaajista uskoi tietoturvauhkien lisääntyvän seuraavien kahden vuoden aikana.
Tämä näkyi myös konkreettisesti kuluttajien käyttäytymisessä, sillä DNA:n kuluttajaliiketoiminnan tietoturvatuotteiden myynti kasvoi vuonna 2023 yli 60 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Kiinnostuksen kasvu näkyi myös yritysratkaisuissa.
– Kyllä tässä voidaan melko räjähdysmäisestä kasvusta puhua. Nykyinen maailmantilanne on saanut ihmiset varpailleen, ja kyberuhista on puhuttu paljon. Tämä näkyy nyt konkreettisesti huolena omasta tietoturvasta. On hyvä, että tietoisuuden kasvu on myös johtanut uhkia torjuvien tietoturvapalvelujen laajempaan käyttöön, kertoo DNA:n palvelukehitysjohtaja Ville Partanen.
Itämeren tilanne ja verkkoyhteydet huolettivat
Myös DNA:n marraskuussa 2023 teettämä kysely kertoo suomalaisten kasvavasta huolesta. Silloin vastaajilta kysyttiin, ovatko he huolissaan Suomen verkkoyhteyksien turvallisuudesta Itämeren syksyn tapahtumien valossa. Vastaajista puolet ilmoitti olevansa tilanteesta huolissaan, kun noin 31 prosenttia ei kokenut huolta. Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Bilendi, ja siihen vastasi tuhat 18–74-vuotiasta suomalaista ympäri Suomea.
– DNA:lla tietoliikenneoperaattorina on merkittävä rooli kriittisenä infrastruktuuripalveluiden tuottajana. Tärkein tehtävämme on tarjota laadukkaita ja luotettavia tietoliikennepalveluita asiakkaillemme ja varmistaa palveluittemme jatkuvuus myös erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen on keskeinen osa palveluiden jatkuvuutta. Samalla on tärkeä muistaa, että meistä jokainen yksilönä voi omalta osaltaan parantaa yhteiskunnan resilienssiä huolehtimalla omasta kyberturvallisuudestaan omilla arjen valinnoillaan ja toimenpiteillään: Ihminen on kyberturvallisuuden tärkein voimavara, toteaa DNA:n turvallisuusjohtaja Seppo Pekonen.
Näin huolehdit omasta tietoturvasta
Ville Partanen muistuttaa, että tietoturvan peruspilareita ovat laitteiden ja sovellusten salasanat.
– Vaikka se voi tuntua joskus työläältä, niin on tärkeää muistaa muuttaa laitteiden ja sovellusten oletussalasanat, olla käyttämättä samoja salasanoja, pitää ohjelmistot ajan tasalla ja jos on tarve jakaa verkkoa vieraalle, niin luoda sitä varten oma vierailijaverkko. Näiden toimenpiteiden jälkeen perusasiat ovat kunnossa, hän listaa.
Mikäli tietoturvan suojaamisen haluaa viedä pidemmälle, Partanen neuvoo ottamaan tietyt asiat huomioon.
– Tällainen toimenpide voi olla erillisen verkon muodostaminen niille kodin älylaitteille, joita saatetaan käyttää kodin ulkopuolelta, kuten turvakameroille ja ilmalämpöpumpuille. Tämän jälkeen käytetään eri verkkoa tietokoneen kaltaisille laitteille, joita käytetään vain kodin sisällä. Tällä toimenpiteellä pyritään entisestään minimoimaan riskiä, jossa hyökkäys julkisempaa laitetta kohtaan johtaisi murtoon myös henkilökohtaiseen laitteeseen.
Älypuhelin on vähemmän puhuttu riski
Partanen haluaisi tietoturvamielessä puhua enemmän älylaitteiden suojaamattomuuden muodostamasta uhasta.
Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan edelleen joka kymmenes on sitä mieltä, ettei tietoturvauhilta suojautuminen ole tarpeellista. Näin vastaavien määrä on tipahtanut toissavuoden 18 prosentista viime vuoden 10 prosenttiin, mutta asia on edelleen vakava.
– Puhelin toimii monella muistilistana, eli laitteesta voi löytyä tekstinä tai kuvana vaikkapa salasanat tai pankin käyttäjätunnukset. Valtaosa käyttää puhelinta myös vahvana tunnistautumistapana ja todella moni käyttää sitä myös maksamiseen. Monille se on työväline, jossa on omien asiakkaiden tietoja. Pahimmillaan puhelinta ei ole suojattu salasanalla lainkaan tai jos on suojattu, niin salasana on todella helposti arvattava, Partanen sanoo.
Suojaamattomat liittymät ovat yrityksille tärkeä syy pitää tietoturvastaan huolta: yrityksen palveluiden tulee pysyä turvallisina, vaikka osa käyttäjistä toisi suojaamattomien laitteiden mukana haittaohjelmia.
– Puhumattakaan vahingosta, jonka puutteellisesti suojatun puhelimen varastaminen voi aiheuttaa omistajalleen. Osaavissa käsissä sillä voidaan saada suurta vahinkoa aikaan, Partanen toteaa.
Hän neuvoo jokaista miettimään vakavasti yhden ominaisuuden lisäämistä älypuhelimeensa mahdollisimman nopeasti.
– Olisi todella tärkeää, että puhelimen pystyy tyhjentämään etänä eli käytännössä poistamaan kaikki puhelimesta löytyvät tiedot ja sovellukset. Myös varmuuskopiointi nopeuttaa palautumista. Yrityksissä siitä on yleensä huolehdittu hyvin, ja suosittelen varmuuskopiointia lämpimästi aivan kaikille. Näin voidaan ehkäistä pahat seuraukset ja mahdollistaa normaalin elämän jatkuminen mahdollisimman nopeasti, Partanen summaa.
DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimus
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaalinen elämä -tutkimus tehtiin online-paneelissa 18.4.–3.5.2023. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteutettavaan tutkimukseen vastasi reilu tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen. Tutustu kokonaisuudessaan DNA Digitaalinen elämä -tutkimukseen täällä.
Lisää tietoturvavinkkejä löydät täältä.